           - - - - - - - - - » Agility - - - - - - - - - • agility medi 2• rotuyhdistyksen agility • ykkösruusuke • BIS-2 match show'ssa - - - - - - - - - Terveys silmät:
Simba tuli perheeseemme vuosien koirakuumeen ja kinuamisen jälkeen elokuussa 1999, juuri kun olimme muuttaneet Kausalaan. Tämä mustavalkoinen shelttipoika on siis ensimmäinen koirani. Ja siitä se kaikki sitten lähti... Intoa ensimmäisen oman koiran kasvattamiseen oli enemmän kuin taitoa. Simban kanssa ollaan opittu kantapään kautta, miten asioita ei kannata tehdä ja myöhemmin pikkuhiljaa viisastuttu tekemään asiat edes vähän enemmän oikein. Herkkänä koirana Simba muistaa epämieluisat asiat pitkään, joten kouluttaminen onkin siinä mielessä ollut melko haastavaa. Ainakin silloin alussa, kun ei tiennyt miten tällaisen koiran kanssa tulisi elää. Simba ei ole koskaan oppinut täysin luottamaan. Sen huomaa viimeistään nyt Kovun kanssa. Tässä(kin) asiassa ne ovat kuin yö ja päivä. Tämä herkkyys yhdistettynä olemattomaksi jääneeseen sosiaalistamiseen teki Simbasta tietenkin melko aran koiran. Vieraista ihmisistä Simba ei ole koskaan pahemmin pitänyt. Nuorempana se oli selvästi arka, nykyään suhtautuu vieraisiin kuten sheltin kuuluukin, välinpitämättömästi. Tosin jos ihmisellä vaikuttaa olevan namia taskussa, voi Simba innostua tekemään lähempääkin tuttavuutta ;D
Niin, ruoka on asia, joka on aina saanut Simban valpastumaan. Painonhallinnankin kanssa on ajoittain ollut pientä hämminkiä. Ahneus on kuitenkin se "moottori", joka saa Simban innostumaan mitä hölmöimmistäkin tempuista ja muusta hauskanpidosta. Temppuja ollaankin opeteltu vuosien varrella melkoisen paljon. Jossain vaiheessa innostuin myös naksutinkoulutuksesta ja sepä on juttu, mistä Simbakin todella pitää. Se kun kuuleekin naksun kolahduksen, niin jo ollaan terävänä paikalla. Enimmäkseen ollaan naksunkin kanssa opeteltu vain turhia temppuja eikä niitäkään aina loppuun asti. Kunhan pidetään hauskaa :) Parasta maailmassa Simballe on kuitenkin oma perhe, etenkin minun vanhempani. Simba rakastaa viettää aikaa suurella kotipihallamme sitä vartioiden ja ohikulkijoille "tervehtien". (Niin, muutama paha tapa on tullut opittua, etenkin autojen jahtaaminen aidan toisella puolella on tosi kivaa. t. Simba). Tämän kivan tavan Simba on sitten opettanut pikkuveikallekin. Kesällä Simba viihtyy pihalla niin hyvin, ettei tahtoisi lenkillekään lähteä saati tulla illalla sisälle.
Simba nauttii elämästään vanhempieni luona Kausalassa talonvahtina, sohvanvaltaajana ja äidin uskollisena puutarha-apurina. Harrastuskoiran virkaa saa hoitaa nyt nuorempi polvi. Nyt kun näen Simbaa harvemmin, sitä tajuaa kuinka rakas se minulle onkaan. Niin paljon ollaan yhdessä koettu. Kaikkine omituisine tapoineen ja jääräpäisyyksineen se on silti maailman paras ensimmäinen koira, Simba Simbutti Simpurainen. Minun rakas. |
|||||
