Muutamia vinkkejä. Älä ilmoita tokokokeeseen koiraa, joka ei lenkilläkään osaa ohittaa muita koiria ilman herkkuja. Älä ilmoita tokokokeeseen koiraa, joka ei osaa olla hiljaa kuin ehkä nukkuessaan tai silloin kun ei tapahtu tasan yhtään mitään. Älä myöskään lähde aamulla koepaikalle, jos ei niin yhtään huvita. Äläkä kuvittele voivasi yltää hyvään suoritukseen kaikkeen reagoivan paimenkoiran kanssa, jos oma mielialasi on jo pari päivää ollut huonomman puoleinen. Minä tein kaikki nämä. Onnea Noora!

Lienee siis selvää, että virallinen tokodebyyttimme ei onnistunut kovin hyvin. Tarkempia pisteitä en nyt edes viitsi kanssanne jakaa, sanottakoon vain, että onnistuimme jopa jäämään ilman hyväksyttyä tulosta. Hävettää. Saisikohan tuloksen jotenkin mitätöityä, ettei se aikanaan ilmestyisi ollenkaan KoiraNettiin.. Suunniteltu aikaisin-koepaikalle-rauhottumaan-menetelmä jäi vähän puolitiehen, kun jaksoin vääntäytyä kentälle vasta tuntia ennen suoritusta. Kovun rauhoittuminen alkoi ihan suht lupaavasti, mutta kehän vierelle kokoontuessa muut koirat kävivät liian mielenkiintoisiksi ja bongasipa Kovu heti myös pari potentiaalista tyttökaveria. Toinen näistä tuli sitten tietysti viereemme yhteisliikkeissä. Jo ennen luoksepäästävyyttä kävi mielessä keskeyttää koe, kun Kovu vain uikutti ja haukahteli vieruskaverin perään.

Paikallamakuussa Kovu nousi seisomaan noin puolessa välissä, mutta pysyi ihme kyllä paikallaan (minä olin jo valmiina syöksymään kiinni, jos se olisi keksinyt mennä moikkaamaan ihanaa vieruskaveria..). Yleensä kyllä luotan hyvin tuon paikallaoloon, mutta nyt en jostain kumman syystä luottanut. Hauska yksityiskohta, by the way, ennen lopullista liikkeen nollaamista Kovu meinasi nousta seisomaan, mutta laskikin sitten kyynärpäät takaisin maahan tyyliin ”Ai niin, maassahan tässä piti olla” :D

Yksityisliikkeissä oltiin sitten ihan häntäpäässä ja odotellessa Kovu oli jo ihmeen rauhallinen. Niin kauan, kun mitään ei tapahtunut. Vaan heti kun suoritusvuoromme lähestyi ja piti mennä kehän läheisyyteen, alkoi Kovun konsertti. Voitte vaan kuvitella, kuinka hävetti mennä kehään räksyttävän ja kielloille kuuron koiran kanssa. Olisin tietysti voinut jättää menemättä. Seuraamiset meni miten meni, vapaana seuratessa Kovu mm. ampaisi kehän ulkopuolelle bongatessaan mukamas tutun ihmisen (tämän mukamas-tutun vieruskaveri tosin oli oikeasti Kovulle tuttu, joten liekö Kovulla sitten vain meni henkilöt sekaisin). Luojan kiitos, ettei kuitenkaan ampaissut minkään koiran luo.. Onnistuinpa sitten minäkin: lähdin suorittamaan liikkeestä seisomista, vaikka kyseessä oli maahanmeno. No suoritettiin sitten kaksi seisomista oikein mallikkaasti. Harmi, että vain toisesta saatiin pisteet. Luoksetulo taisi olla ihan jees, tosin pienehköllä päin juoksulla. Hyppykin onnistui vasta tokalla käskyllä.

Huoh. Fiilikset kokeen jälkeen olivat aivan sanoinkuvaamattoman huonot. Hävetti, nolotti ja suretti niin paljon oma tyhmyys. Eilen olin täysin sitä mieltä, että meidän tokoura oli nyt tässä. Totuushan kuitenkin on, ettei näin vähällä saa luovuttaa. Eihän se koiran vika ole, etten ole sitä kunnolla treenannut, etenkään tuollaisen koiramäärän keskellä. No, vaikken nyt tokouraamme täysin kuoppaakaan, ei motivaatio kuitenkaan ole kovin huipussaan juuri nyt. Katsellaan tässä kesän mittaan, josko innostuisin käymään häiriötreeneissä HAU:n tokovuorolla. Seuraavaan kokeeseen ilmottautuminen onkin sitten varmasti kovin suuri kynnys. Tämä nöyryytys ei helpolla unohdu. Kyllä ihminen osaa sitten olla tyhmä.

Edit 9.5.
Kiitos kaikille kannustavista sanoista! Kyllä tästä vielä eteenpäin päästään ;) Tuon herkän paimenkoiran kanssa vaan on kaikki niin kiinni siitä ohjaajan mielentilasta, joka tosiaan sunnuntaina ei ollut paras mahdollinen. Nyt vasta muistin/uskalsin katsoa tarkempia pisteitämme, eikä ne nyt niiin kamalilta näytäkään. Muutama nolla, mutta mitäs noista!

Luoksepäästävyys 9
Paikalla makuu 0
Seuraaminen kytkettynä 7
Seuraaminen taluttimetta 0
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
Luoksetulo 9
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
Estehyppy 7
Kokonaisvaikutus 6

No se nyt vaan on! Vanha, rakas höpsöpappa. Piipahdettiin siis loppuviikosta pikaisesti Kausalassa. Papparainen on edelleen kovin virkeä, vaikkei olekaan enää saanut ”nauttia” Kovun vauhdikkaasta seurasta. Yläkertaankin taas kiivettiin ja tennispalloleikkejä vaadittiin hyvin pontevasti. Simba <3 Nappaisin sen välittömästi mukaan Helsinkiin, mikäli se täällä viihtyisi eikä metelöisi kämpässä aiheuttaen valituksia. Kovu oli pitkän tauon jälkeen taas ensimmäisen illan sitä mieltä, että Simba on tyttö, jota pitää käydä vähän väliä liehittelemässä ja yrittämässä. Selkään Kovu ei sentään hypi, sillä siitä Simba saa melkoisen (lähes vakuuttavan) raivarin.

Sunnuntai piti alunperin viettää tokokokeessa kilpaillen sekä työskennellen, mutta aikoja sitten parantuneen silmätulehduksen ja antibiootin varoaikojen takia Kovu joutui jäämään kotiin. Startti uuden seuran talkoohommiin oli kovin miellyttävä ja alo-luokan suorituksia seuraillessa iski kyllä todellinen tokokisakuume! Ei ne olleetkaan kaikki niin täsmällisiä ja täydellisiä suorituksia. Me oltaisiin päihitetty monet mennen tullen ;D (Ainakin, jos olisi ollut hyvä päivä, koira väsytetty totaalisesti ennen koetta, ei houkuttelevia tyttökoiria tai muuta innostumisen aihetta, ohjaaja sopivassa mielentilassa, yms yms yms). Peukut pystyyn, että mahdutaan mukaan johonkin kokeeseen kevään/kesän aikana! :)

Suht ex-tempore päätin lähteä vihdoinkin kokeilemaan epävirallista tokokoetta Kovun kanssa, kun Haminassa järkättiin kannatusmätsäri ja möllitoko Niemen Elinan PM-kisamatkaa varten. Pakattiin Kouvolassa farmari täyteen koiria ja naisia ja sitten suunta kohti Summaa.

Kovu yllätti ja totteli kovin hienosti. Tosin itse liikkeethän meillä on olleet hanskassa jo pitkään, mutta kokeeseen en ole uskaltanut paikallamakuun epävarmuuden ja haukkumisen vuoksi. Tänään Kovu kuitenkin pysyi hienosti maassa sen kaksi minuuttia, kympin arvoinen suoritus! :) Muut liikkeet meni ihan jees, tosin seuraamisissa Kovu mielestäni vähän jäi välillä (ennakoi kai käskyä maahan/paikka). Maahanmenossa oma käsky oli ihan epäselvä, joten Kovukin sitten aikaili suorituksensa kanssa. Hyppykin meni hienosti, vaikken edes muista koska ollaan sitä viimeks treenattu. Liekö koira sitten syväjäässä parin tunnin odottelun jälkeen vai mitä, mutta yllättävässä hiljaisuudessa saatiin liikkeitä suorittaa :D Yleensähän Kovun on siis vähintään liikkeelle lähdettäessä otettava ne pakolliset riemunkiljahdukset. Nyt oli havaittavissa vain pientä riemuitsemista luoksetulon jälkeen. Tosin tuomari kyllä totesi, että virallisessa kokeessa ei välttämättä menisi näinkään hiljainen suoritus täysin läpi ;D

Kiitos kuvista Jennille :)

Tässä vielä meidän pisteet
Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 10
Seuraaminen kytkettynä: 9½
Seuraaminen taluttimetta: 9
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8
Luoksetulo: 10
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9½
Estehyppy: 9
Kokonaisvaikutus: 9½

Yhteensä 187,5 pistettä, I-tulos ja sijoitus 1./13?  Tuomarin sanoin, reipasta ja iloista työskentelyä :)
Kyllähän se Kovu tykkää tästä(kin) lajista kovasti :) Nyt vielä volyymia pienemmälle, tarkkuutta seuraamisiin, lisää varmuutta paikallaoloon ja sitten kohti virallisia!

Lisää kuvia tapahtumasta