Mehän ollaan oltu täällä jo kolme viikkoa, hassua! Viikot on kuluneet pitkälti arkeen totutellessa, nyt kun ollaan saatu jotakuinkin kaikki käytännön asiat hoidettua. Otto käy säännöllisen epäsäännöllisesti (tai siltä se minusta ainakin tuntuu) koululla ja mie jumitan kotona. No, siis teen töitä! Kovin vaikeaa vaan on löytää säännöllistä työrytmiä kotona työskennellessä. Välillä ei edes muista mikä viikonpäivä onkaan.. Mutta onhan se ihanaa, kun on vihdoin oikeasti aikaa keskittyä oman yrityksen juttuihin! Tosin oikean työn hakeminenkin pitäisi jossain välissä ehtiä laittaa vireille.

Ollaanhan me tietysti muutakin tehty kuin nyhjätty kotona ;) Ensimmäisten viikkojen aikana täällä oli vielä ihan kesä! Ollaan käyty useampaan otteeseen uimassa (tosin Otto vielä useammin kuin minä, vesi on kuitenkin aika kylmää!) ja auringossa hengailemassa. Järven rannoilla on kivoja uimapaikkoja, mutta ehdoton suosikki on keskustassa joen varressa. Selkeästi nuorten ja coolien tyyppien ;D suosima aika jänskä ja erikoinen uimapaikka Flussbad Oberer Letter. Toissa iltana Kovukin oli mukana, kun Otto kävi juoksulenkin jälkeen pulahtamassa. Eikä kukaan narissut mitään! ;) Kovua luultiin vaan jälleen pennuksi. Olenkin jo saanut monesti käyttää ulkoa opettelemaani lausetta: Nein, sechs Jahre alt! Aber ich habe seinem Haar geschnitten (en ota vastuuta kielioppivirheistä).

Leffassakin ollaan jo ehditty käydä. Ensin piti vain metsästää teatteri, jossa leffa on tekstitetty eikä dubattu.. Päädyttiin sitten katsomaan osittain irkkuenglanniksi puhuttu ja saksaksi ja ranskaksi tekstitetty Guard. Ihan hyvähän tuo pätkä oli, mutta se varsinainen leffaelämys jäi ehkä vähän vaisuksi, kun ei leffaan päässyt eläytymään samalla tavalla kuin jos olisi ymmärtänyt kaiken.. Ja mulla tulee kyllä niiiin ikävä suomalaisia leffoja tänä aikana! Pitää joululomalla käydä katsomassa niin monta kuin mahdollista. Tätä odotan ehkä eniten koskaanikinä!

Eilen tuli myös vähän laajennettua tätä pienen pientä sosiaalista piiriäni (hehe), kun kävin istumassa iltaa Zürichin suomalaisten naisten treffeillä. Oli tosi mukavaa, vaikka etukäteen vähän epäilinkin, että kiinnostaako minua niin kuunnella ei-ehkä-täysin-samanikäisten kotirouvien keskustelua lastenhoidosta ja perhe-elämästä ;D Mutta olihan siellä naisia laidasta laitaan, ja loppujen lopuksi ne lapsijututkin oli ihan mielenkiintoisia. Täällä voi kuulemma laittaa lapsensa mm. sellaiseen päiväkotiin, jossa ollaan useampi päivä viikossa koko päivä metsässä! :D Eilen aamulenkillä taisin nähdäkin Zürichbergillä tuollaisen katraan ja mietin, että mikähän joukkio tuo on.

Mutta nyt tämä Hausfrau taitaa laittaa ruokaa pöytään, kun raskaan työn raataja (vaihto-opiskelija) tulee käymään ruokatunnilla kotona ;D

 
Kovu pakittelee. Se on oppinut jotain uutta siis! Hurraa!

Paikallisen pelikaupan ikkunassa: Mölkky – viikinkien peli!