Koirien lisäksi blogissa vilahtelee juttuja, kuvia ja ajatuksia elämästä Sveitsissä
ja Zürichissä. Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

2011
12
Hei

Vooi, sulla on pentu!

Aiheet: , , , ,  |  Ei kommentteja

Toteamus tai kysymys, jonka kuulen tavan kaduntallaajalta vähintään kaksi kertaa viikossa. Juu ei ole pentua mulla, mutta voi kun olisikin! Pentukuume on valtava, eikä esimerkiksi seuraavissa kuvissa esiintyvät koiraneidit helpota sitä ollenkaan!


Ilo 12 vkoa ja Marta 10 kk

Mutta se pennuksi luultu on tietenkin Kovu. Kesätukka on syntynyt hiljakseen kesän mittaan, kun ensin otettiin suurimmat karvat harjalla ja coat kingillä, ja sitten hiljakseen lyhentelin ohennussaksilla. Pääsin testaamaan trimmaajan taitojani myös Sooloon, jonka turkki leikkailtiin kerralla lyhyeksi eräänä kauniina lauantaina. Aika hienoja pojista tuli vaikka itse sanonkin. Monet ehkä kauhistelee lyhyttä turkkia sheltillä, mutta minusta tuo on vaan über kätevä ja nättikin, kun silmä on jo alkanut tottua :) Ja onhan se nyt ihan hauskaa, että lähes kaikki kadulla kulkijat luulevat, että minulla on pentu :D Joka tosin käyttäytyy ajoittain kuin pahinkin pentu, mutta välillä vaikuttaa sitten myös erittäin hyväkäytöksiseltä ja rauhalliselta ollakseen pentu ;D

Mutta mihin tuo kesäkuu oikein hujahti!? On tapahtunut taas niin paljon, että joka viikolle olisi kyllä riittänyt kirjoitettavaa. Kavereita ja koirakavereita ollaan nähty melkein joka viikonloppu, milloin missäkin puolella Suomea. On ollut niiiin huippua! Vastavuoroisesti viikot onkin sitten menneet vähän turhankin tiiviisti töiden ja niistä stressaamisen parissa.. :/ Loma alkoi onneksi viikko sitten. Ensimmäinen viikko oltiin täysihoidossa Kausalassa ja nyt vielä kaksi viikkoa löhötään kotona Helsingissä. Tai no, löhöämiseen ei olisi oikein lomallakaan aikaa, kun nähtävästi pitäisi leikkiä yrittäjää, kun ylimääräistä aikaa vihdoin on.. Paljon kirjoitettavaa olisi, mutta tyydyn vain esittelemään teille kuvasaldoa niistä parhaista hetkistä.


Stadi Games -viikonloppuna rentouduttiin, oltiin pallotyttöjä, naurettiin, juhlittiin ja maisemalenkkeiltiin. Kiitos ihanat <3

 
Jossain vaiheessa kesäkuuta päästiin mökkeilemäänkin! Kovu ei ymmärtänyt, että Soolo oli ilman turkkiakin se sama Soolo, Mara harjoitteli uimahyppyjä ja Simbakin oli vahvasti menossa mukana.

 
Samana viikonloppuna Simba pääsi täyspuunaukseen ja voi miten hieno siitä tuli!


Rakas pappa on jo ihan harmaantunut <3


Viiden tytön ja kahdeksan koiran juhannus päätti mainion, mutta kiireisen kesäkuun.
Nuoret ja kauniit, parempaa reissua ei olisi voinut olla <3


Juhannuskoiria: Åsa ja Ade.

Kovun terveystilannetta ollaan edelleen seurailtu. Ollaan käyty fyssaria tapaamassa (ah, mikä ihana henkinen tuki myös itselleni!), vesijuoksumatolla kuntoilemassa, näyttämässä vasenta(kin) jalkaa ortopedille ja mitäs muuta.. Ongelmana on tällä hetkellä vasen jalka, joka siis jäi (vieraan) pyörän alle toukokuussa. Kinnernivelen sisäpuolella on edelleen turvotusta sekä “lievä instabiliteetti tunnettavissa (distaali mediaalinen tarsometatarsaali nivelen nivelsidevaurio)” näin suoraan lääkärin lausunnosta lainattuna :D

Arkielämässä tuo ei haittaa millään tavalla, mutta jumpatessa Kovu on selvästi käyttänyt vasenta jalkaa vähemmän. Nyt aletaan pikkuhiljaa lisäämään liikunnan rasittavuutta ja edelleen seuraillaan takajalkojen tasapainotuksen kehittymistä tasapainotyynyllä jumpatessa. Kovu on käynyt ahkerasti uimassa ja sitä jatketaan myös muun liikunnan ohessa. Kovusta on tullut oikein etevä uimamaisteri! Reippaasti poika lähtee uimaan syvemmällekin, ja joskus jopa pelkällä houkuttelulla ilman lelua :) Kausalassa oli oikein mukava käydä uintireissulla järven rannalla, kun omistajakin tarkeni uida, mutta saas nähdä miten käy, kun pitäisi täällä Helsingissä taas kylmään mereen pulahtaa..

Agilityn suhteen ajatusmaailmani on muuttunut jo siihen suuntaan, että “sitten sen toisen koiran kanssa joskus”, mutta katsotaan miten tuo Kovun tilanne nyt lähtee kehittymään. Kynnys uskaltaa treenaamaan on joka tapauksessa iso. Kovu kun ei tunne termiä “rauhallista agilityä”. Ollaankin nyt pidetty aikamoista hiljaiseloa agilitykuvioiden suhteen. Ihan hassua, kun ei ole enää sitä normaalia, talvelta tuttua viikkorytmiä, jolloin oli ehdittävä hallille ainakin pari kertaa viikossa. Muutamissa kisoissa ollaan kuitenkin oltu turisteina ja yhden työvuoron kävin tekemässä HAU Openissa. Ja ai niin, juhannuksenahan meikäläinen teki debyytin kolmosluokassa ihanan Hämyn kanssa! Meillä oli niin kivaa :)

Vastaa