Viimeiset näytelmät
Kisat/kokeet, Muuten vaan Lauantai, Kesäkuu 12, 2010Toukokuussa eksyttiin peräti kahteen näyttelyyn! 9. päivä sunnuntaina reissattiin Salon ryhmänäyttelyyn Ainon, Miksun ja Aatos-pumin kanssa. Meidän vilkkaat koirat eivät aina tule niin mallikkaasti juttuun keskenään, mikä toi näyttelypäivään vähän ekstrajännitystä ;) Lopulta selvittiin kuitenkin mainiosti ja reissu oli kovin mukava.
Aamun haukkukonsertista huolimatta Kovu käyttäytyi kehässä aivan älyttömän hienosti. Ei tainnut haukkua siellä kertaakaan! :o Huolellinen valmistautuminen ja rauhoittuminen ennen kehää taisi tepsiä :) Pöydällä erityisesti Kovu pisti parastaan ja näytti kuulemma oikein ryhdikkäältä. Tulokseksi saatiin kuitenkin H ja arvostelu näytti tältä. Hiukan kyllä ihmettelin tuota H:ta, kun ei Kovu junnuluokan jälkeen ole moista saanut. No, mitä pienistä!
Good type. A bit longish. Correct bones. A bit too strong scull. Missing one incissor and P2. Good neck. A bit long loin. Needs better craip. Holding tail too high in movement. Correct forecheast. Brestbone could be a bit longer. Elbows could be fitting closely. Correct sidemovement. Typical coattexture. Lovely temperament.
Irina Poletaeva
AVO H
22. päivä suunnistettiin sitten aivan lähinäyttelyyn, Aptukseen Helsingin jäähallille. Halusinkin oikeastaan lähteä Aptukseen vain siksi, että se on niin lähellä enkä ole sinne koskaan koiraa vienyt. Tälle tuomarille ei tosin olisi kuulemma kannattanut viedä..
Kovu odotteli kehän vierellä suht mallikkaasti, mutta kehässä meinasin hävetä silmät päästäni.. Kaksi kierrosta kehän ympäri oli ilmeisesti liikaa ja Kovu alkoi räyhäämään takana olevalle urokselle. Yritin siinä sitten rauhoitella koiraa enkä tajunnut sitä heti edes viedä pöydälle. Yksilöliikkeet taisi mennä kuitenkin ihan nätisti. Ilmeeni olisi tosin ollut varmasti näkemisen arvoinen, kun sain käteeni keltaisen nauhan. Ei kai tuo koira nyt niin ruma ole! Arvostelu näytti tältä.
För grov som helhet och med en något otypisk utstrålning. För grov i huvudet och lågt ansatta öron. Bra längd i kropp och hals. För grov stomme. Rör sig bra från sidan. Plant kors och mycket hög svans föring. Ok pälskvalitet.
Renee Sporre-Willes, Ruotsi
AVO T
No, kaipa sitä jokainen koira joskus huonomman arvosanan saa, eipä noista kannata välittää. Olen kyllä jo pidempään miettinyt, että mitä järkeä näyttelyissä ylipäänsä on. En minä ainakaan jaksaisi aina valikoida näyttelyitä tuomarin mukaan. Eikö hyvännäköisen ja terveen koiran pitäisi pärjätä kellä tuomarilla tahansa? Ehkä en ole sisäistänyt sheltin rotumääritelmää aivan täysin, mutta en vain ymmärrä, miksei Kovun näköinen koira miellytä tuomareita. Okei, mulla on siitä ehkä hieman erilainen kuva, kun katselen sitä tuolla vapaana jolkottelemassa. Mutta on se silloin tällöin ollut näyttelyissäkin ihan kauniina ja edustavana :D
Tekstistä saa ehkä sen kuvan, että haluaisin omistaa superhyperchampion koiran, joka pärjää aina ja kaikkialla. Näin ei kuitenkaan ole. Aivan ihanaa on se, että mahtavan luonteinen elämäni koira on vieläpä aivan älyttömän kaunis, minun mielestäni. Monesti pysähdyn katselemaan Kovua, kun se vaan on jotain niin kaunista. Harmi vain, etteivät näyttelytuomarit ole nähneet samoin. (edit. Kirjoitin tekstin ennenkuin näin nämä kuvat; eipä se kyllä kehässä näytäkään ihan siltä mun ihannesheltiltä.. :o Ei taidakaan olla tuo esittäminen ja esiintyminen oikein hallussa :D )
Kuten otsikosta saattaa päätellä, nämä kaksi näyttelyä ovat jäämässä Kovun viimeisiksi. Heinäkuussa kun olisi tarkoitus leikkauttaa koirapoika. Hiukan kyllä tuli Aptuksessa haikea mieli. Näyttelyt on sopivissa määrin kuitenkin ihan hauskaa ajanvietettä ja junnuvuosina olin niistä hyvinkin innostunut. Seuraavan koiran kanssa tulee sitten taas varmasti kokeiltua tuomareiden mieltymyksiä ;) Ja tottakai voin toimia vara-handlerina kavereiden koirille ;)
Salon kuvat: Aino Kaakinen
Ihan oikeasti, en mäkään voi ymmärtää miten Kovu voi saada keltaisen. Varsinkin kun olen nähnyt monta ERI:n saanutta shelttiä, jotka ovat arkoja kuin mitkä eivätkä ole mitenkään silmäähivelevän kauniita. Ja Kovu on kuitenkin komea ja ah luonne <3 ! Okei, ehkä puolueellinen mielipide oman kummikoiran puolesta :). Mutta äh, mitä me näyttelyistä ;) . Joka tapauksessa ollut kivoja reissuja!
Ja Ade-poikakin päässyt "blogijulkkikseksi" ! Tosin huh, kun sain minäkin äsken hävetä silmät päästä lenkillä… Mutta ihania musujahan nuo!
Munkin mielestä Kovu on oikein kivannäköinen koirapoika! Pyhpöh näyttelyitä, sehän on välillä melko tuurista kiinni minkälaisen tuloksen kanssa sieltä pois lähtee. Kyllä nämä sellaiset kilpailut ovat hauskempia, mihin treenaamisella ja sillä osaamisella on oikeasti väliä. ;) Mekään ei niistä näyttelyistä niin välitetä, eikä siellä tosin todellakaan edes pärjätä. Vaan meitä ei haittaa, en sellaista näyttelyissä pärjäävää labradoria edes tahtoisi! Enpä edes tahtoisi maksaa montaakymppiä jostakin kehän ympäri juoksemisesta ja muutaman lauseen arvostelusta.
Jep, onhan tuo aika hullun touhua, kun ei ne ilmomaksutkaan ihan pieniä ole. No eipä onneksi tarvitse näitä enää Kovun kanssa miettiä :D
Pyh, ei niistä näyttelyistä mitään väliä. Luonne on pääasia! Ja sitäpaitsi, Kovu ei tosiaankaan ole ruma. Kaukana siitä :) Niin ja kun vielä miettii, kuinka pienistä ja oikeasti todella mitättömistä syistä sen surkean arvostelun voi saada, niin ei paljon näyttelyt kiinnosta. Meiän pitäis Aksun kanssa käydä sen verran näyttelyissä, että saatais se tulos mahdollisia valion arvoja (eihän sitä kato koskaan tiedä) varten, mutta heti, kun se riittävä tulos irtoaa, niin se on morjens näyttelykehät :)
No höh, muka H ja T Kovulle. Komea uros on minunkin silmääni eikä noilla näyttelytuloksilla oo edes mitään merkitystä. Pääasia on, että koira on hyväluontoinen ja terve. Se riippuu niin paljon tuomarista, mitä koira saa. Sofi sai ensimmäisenä näyttelykeväänään ERI:ä ja EH:ta, mutta nyt se on saanut kahdesta viime näyttelystä H:t. Tulos riippuu niin paljon siitä, mihin tuomari kiinnittää huomiota. Mustakin on vähän outoa, että koiran menestyminen näyttelyssä vaihtelee niin paljon tuomarilta toisella, vaikka jokaisen tuomarin arvostelun pohjalla on rotumääritelmä. Sofillekin tuli nuo H:t liian vaaleiden ja pyöreiden silmien takia, vaikka mun mielestä sillä on maailman kauneimmat nappisilmät :) Ja ensimmäistä kertaa silmistä on valitettu vasta nyt, vaikka joku tuomari niitä on joskus hyviksikin sanonut. Mulle Sofi on maailman kaunein sheltti, sanoipa tuomari mitä tahansa. Sinäkin taidat ajatella samalla tavoin Kovusta :)
Näyttelyt on mukavia, kunhan niissä ei tarvitse joka viikonloppu ravata eikä niitä ota liian tosissaan. Kyllä agilityssa tai tokossa menestyminen on paljon paljon merkittävämpää, koska niissä menestymisen eteen on tehtävä paljon töitä.