Suunnistin lauantaina Pukinmäen Murren Murkinaan tarkoituksena laittaa kuntoon Kovun huonohko ja maistumaton ruokavalio. Kovuhan on syönyt raakaruokaa syksystä 2006 (?), mutta viime syksynä vaihdoin sen takaisin nappulalle. Olin kai alkanut laiskistumaan ruokavalion miettimisen kanssa ja Kovukin nirsoili aika useasti, monesti söi mieluummin nappulaa (sitä on meillä aina ollut kuitenkin “varalla”). Vieläpä kun uuden asunnon pakastintilat tuntuivat rajoitteellisilta ja tiedossa oli asumista porukoilla (jossa koirat ruokkii milloin kukakin), niin tuntui helpommalta vaihtaa nappulaan. Kausalassa Kovu söikin kaiken aina kohtalaisella ruokahalulla (ollen silti monta minuuttia Simbaa hitaampi). Takaisin Helsinkiin muutettuamme herra alkoi taas nirsoilemaan, kun ei tarvinut huolehtia selän takana jämiä kyttäävästä Simbasta.

Talven ajan Kovu söi Jahti&Vahtia, joka vaikuttikin todella hyvältä (ja edulliselta!) ruualta. Myös Simba vaihdettiin syksyllä J&V:lle ja muutokset esim. ihon kunnossa olivat ihan näkyviä :)  Viime viikkoina olen kuitenkin saanut heittää turhan monta nappula-ateriaa roskikseen, milloin kananmunalla, milloin riisillä höystettynä. Lenkillä Kovu on saanut nameina  pääsiäiskisoista voittamaamme Purina Onea, mutta se on vetänyt Kovun mahan ihan löysälle, joten tilanteelle oli vihdoin tehtävä jotain.

Paluu raakaruokaan houkutteli myös kovasti, mutta nappulaa tarvitsen vielä toistaiseksi, kun sitä on niin kätevä käyttää palkkiona ohitusharjoituksissa. Siinä sitä menee paljon ja monesti Kovu onkin saanut melkein koko päivän annoksen lenkeillä. Haussa oli siis laadukas, maittava ja nappulakooltaan pieni ruoka (J&V:a kun ei voinut käyttää nameina ilman massiivisia turvota-kuivata-ja-pilko -operaatioita). Murressa myytävät kuivaruuat ovat heidän nettisivujensa mukaan “valmistettu mahdollisimman hyvistä ja laadukkaista raaka-aineista ilman keinotekoisia väri, maku ja säilöntäaineita. Suosimme pienempiä valmistajia, jotka käyttävät mahdollisimman paljon valmistusmaan paikallisilla alueilla tuotettuja raaka-aineita ja jotka eivät testaa ruokia eläimillä, jotka elävät suljetuissa tiloissa.” Totesin sitten, että on varmaankin ihan eettistä ja turvallista ostaa jotakin kuivaruokamerkkiä Murren valikoimista.

Murresta tarttui mukaan Acanan perus-adultia sekä sekalainen määrä lihoja sekä ekstra-nameiksi ylihintaista Ziwi Peakkia. Ah, miten ihanaa olikaan taas ostella koiralle oikeaa ruokaa. Ajatuksena on nyt, että päivän nappula-annos käytetään lenkeillä ja kuppiin tulee sitten jotakin raakaa. Ainakaan tähän mennessä ei vielä ole tarvinnut heittää jämiä roskiin ;) Myös uusi nappula maistui alkuihmettelyjen jälkeen tosi hyvin, kupistakin :)

Hieman harmaita hiuksia tosin ehti jo aiheuttaa nuo lihojen pakkauskoot. Nuo levyt meni mukavasti paloiksi veitsellä hieman pehmettyään huoneenlämmössä. Kahden kilon broilerinkaula-pussin upotin tottuneesti kuumaan veteen ja revin kaulat irti toisistaan ja uudestaan pakkaseen (tosin tällä kertaa multa olikin pakastepussit loppu, joten nyt ne on melkein samanlaisessa köntissa kuin ostaessakin, nice). Mutta mitä noille 600 gramman könteille pitäisi tehdä? Kouvolassa asuessa vein ne aina iskän käsittelyyn, joka ystävällisesti pilkkoi ne kirveellä paloiksi. Nyt en kuitenkaan aio ostaa omaa kirvestä enkä varsinkaan rupea mäiskimään sillä täällä kämpässäni. Any ideas? Tuota lihakönttiä ei viittis ihan kokonaan sulattaakaan. Selkeesti tarvitsen kaksi koiraa, koska näitä pakkauskokoja ei ole suunniteltu yhdelle pikkukoiralle ;D