Juu, sellaisia olisi tarvittu tänään! Lähdimme Tiinan ja Ennan kanssa lenkkeilemään Haltialan pelloille. Alku vaikutti lupaavalta, mutta loppumatkasta hanki alkoi upottaa meitä ihmisiä yhä enemmän ja enemmän. Kaikki polut ja tiet oli tietysti varattu hiihtäjille, joten sisukkaasti rämmimme eteenpäin upottavassa hangessa nilkat täynnä lunta. Kun eteenpäin pääsi enää konttaamalla, päätimme taittaa loppumatkan hiihtolatujen sivussa. Vähän noottiakin saatiin, mutta siinä vaiheessa teki mieli vain vastata, että mene itse tuonne rämpimään reisiäsi myöten..

No koirilla oli kuitenkin kivaa ja kaikenkaikkiaan reissu oli kai meille ihmisillekin ihan mukava ;) Kuten arvata saattaa, Kovu rakastui taas. Tosin alussa oli vähän hämmentynyt, kun Enna olikin hieman raju ja nopealiikkeinen tyttö. No, perässä oli pysyttävä ja Kovukin joutui juoksemaan ihan kunnolla. Kun yleensähän tällaiset tapaamiset on Kovulle vain sitä tyttöjen liehittelyä, jolloin esim. leikkiminen ja juokseminen on ihan toisarvoisia juttuja. Ihastuttava Enna kuitenkin otti Kovun lähetely-yritykset kai enimmäkseen leikkinä. Jospa se Kovukin joskus oppisi leikkimään toisten koirien kanssa ihan vilpittömin mielin.. ;D

Lisää kuvia

Hiihtäjiä oli siellä aivan tuhottoman paljon ja välillä mentiin tosi läheltäkin latuja koirat vapaana. Kovu tietysti seurasi Ennaa jatkuvasti eikä kiinnittänyt hiihtäjiin ollenkaan huomiota. Niinpä über-tottelevainen Enna piti Kovunkin poissa hiihtäjiä häiriköimästä.. Kotimatkalla bussissa minulla olikin sitten äärimmäisen hyväkäytöksinen ja hiljainen (eli totaalisen väsynyt) koira. Olipa rentouttava bussimatka ilman ainaista piippaamista ja säheltämistä! :)