Maanantaina päästiin kuin päästiinkin treeneihin. Tosin minun (taas!) alkava flunssa meinasi olla toista mieltä.. Toivottavasti tämä ei pääse pahenemaan, kun torstaina olisi Oreniuksen Juhan koulutus, johon olis niinku ihan täysin pakko päästä!
Sarin ja Jennin kanssa treenattu pätkä oli myös Oreniuksen (Jounin vai Juhan?) käsialaa. Tuntui kovin mukavalta pyöritykseltä ja vaikkei päästykään rataa kertaakaan puhtaasti läpi, jäi siitä silti erittäin hyvä fiilis :)
Alku meni yllättävän kivuttomasti. Kakkosella kokeilin ensin pakkovalssia hypyn takana. Tää tuntui tosi näpsäkältä, kunhan Sari hieman muistutteli liikkeen oikeaa suuntaa. Kokeilin tähän myös saksalaista(?), mutta se ei tuntunut niin sopivalta mulle. Siitä Kovu kerran karkasikin neloselle. Kolmosella niisto. Tämänkin olin ensin suorittamassa hieman suuripiirteisemmin, mutta fiksumpi tapa oli ottaa “koiraa nenästä kiinni” ja vetää se ihan lähellä 3-hypyn yli. Neloselle meni myös yllättävän kivuttomasti, ajattelin että Kovua olisi tarvinut linjata sille enemmän, jotta keinulle päästiin suoraan. Keinulle ajattelin ottaa persjätön, mutta enpä ehtinyt. Myöhemmin otin sitten valssillakin.
Kontaktien ollessa mitä ovat, jätettiin keinu suosiolla vähemmälle ja siirryttiin suoraan loppupään treeniin. 6-hypyllä Kovu reagoi ennakointiini hieman turhankin hyvin, joten muutamaan kertaan se tuli hypyn ohi. Kun sain oman ajoituksen kohdalle, siirtyminen seiskalle onnistui hienosti. Kovu lähettyi ihan kivasti takaakiertoon, mutta putken oikean pään kanssa oli välillä hieman epäselvyyttä. Kun itse siirryin pois koiran juoksulinjalta, niin alkoi jopa toimia ;)
Kepeille otin reilusti näyttämällä ekan välin. Pari kertaa Kovu oikaisi ekasta välistä kolmanteen, kun minä en malttanut tarpeeksi. Joka kerralla pujotteli hienosti loppuun, vaikka jättäydyin jonkun verran :)) Putkeen ei oikein lähettynyt, mutta lopulta saatiin suoritettua putki-hyppy-putki, niinkuin se oli tarkotettu. Eli koira putkeen, persjättö hypyn takana ja pakkovalssi toiseen putkeen.
Suuuuuri kiitos Jennille videoinnista! On se vaan niin kivaa ja hyödyllistä katsoa näitä kotona jälkeenpäin. Innostuinpa tekemään pikkukoosteenkin noista radanpätkistä. On se kyllä ihme kyykkimistä ja varmistelua tuo minun ohjaus. Pitäis useamminkin saada videolle näitä, niin ehkäpä tuossakin jotain kehittymistä voisi tapahtua :p
Loppuun otettiin kontaktitreeniä A:alla, namipalkalla ja lelulla. Alkuun meni ihan hyvin ja saatiin muutamia nopeita alastuloja. Koko A:ta en ottanut, vaan nostin Kovun alasmenolle. Namin kanssa olisi naksutin ollut paikallaan, kun ainakin kotitreeneissä Kovu on tuntunut saavan “lisäpuhtia” siitä. Lopuksi taisi mennä jo vähän jauhamiseksi, kun koira alkoi himmailemaan ja ohjaajan pinna kiristymään. Hyihyi!
Näiden kontaktien kanssa ei todellakaan olla menossa kisoihin. Juuri tässä kuitenkin oivalsin, että onhan niitä hyppyratojakin olemassa! :) Taidammekin siis pistäytyä Lappeenrantaan vain yhdelle radalle. Hyvinkään lämpöinen halli seuraavana päivänä houkuttelisi myös, mutta katsellaan onko ideaa lähtä ottamaan yhdet startit molempina päivinä..



5 vastausta viestiin “Oivallus”
Lisää kommentti